Kumpulanmäen vaahterametsä

Yhtä Suomen suurimmista yhtenäisistä vaahterametsistä uhkaa jääminen asunto- ja työtilarakentamisen alle. Myös osa vaahterametsään liittyvästä avokalliosta on jäämässä kaavoittajien ehdottamien rakennusten alle. Paikalle suunniteltuihin umpikortteleihin tehtävät asunnot ovat enimmäkseen pieniä yksiöitä, joiden ikkunat avautuvat Kustaa Vaasan tien meluun, joten ne joudutaan kadun puolella rakentamaan umpinaisiksi. Käytännössä kaikki rakennusalueen puut menetetään ja uutta puustoa joudutaan kasvattamaan pienistä taimista.

Maiseman ja luonnon monimuotoisuus heikkenee.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee kaavaehdotusta toistamiseen 4.10.2022. Edellinen kerta oli joulukuussa 2021. Silloin ltk hyväksyi kaavan yksimielisesti. Tämä on täysin käsittämätöntä; monet ltk:n jäsenistä olivat joulukuun 2021 alussa kaavakävelyllä alueella ja saivat kuulla kaavoittajien ohella myös asukkaiden mielipiteitä.

Alueen omistaa valtio ja sitä hallinnoi ja nyt rakennuttaa Senaatti-Kiinteistöt. Kumpulanmäen rinne on alun perin kaavoitettu jo 1990-luvulla, mutta silloinen kerrosneliömäärä oli vain noin ¼ siitä, mitä nyt kaavaehdotuksessa on esitetty. Alue on aiemmin kuulunut Helsingin kaupungille, mutta 1980.luvun alussa tehdyllä maanvaihtosopimuksella se siirtyi valtiolle – tarkoituksena rakentaa alueelle yliopiston tarvitsemia tiloja. Mäelle nousi ensin kiihdytinlaboratorio, sitten kemian laitos ja myöhemmin fysiikan laitos, Ilmatieteen laitos ja eksaktien tieteiden kirjasta sekä yliopiston liikuntakeskus. Viimeisimpänä mäelle nousi YIT:n rakennuttama kovan rahan asuintalo, joka poikkeuksellisesti ja erona Kumpulan muista taloista on omalla tontillaan.

Mäellä rakennetaan juuri nyt myös Luonnontiedelukiota, jonka pitäisi valmistua 2024. Lukiorakennus ei ollut mukana arkkitehtuurikilpailussa, vaan se vietiin nopeasti läpi kaavapoikkeamana.

Kustaa Vaasan tien puoleiselle rinteelle piti tulla lisää (yliopiston?) toimitiloja, mutta niille ei 2000-luvulla enää ollut tarvetta, joten 2018 Senaatti-Kiinteistöt julisti arkkitehtuurikilpailun, jossa voittanut ehdotus otettiin kaavoituksen pohjaksi. Koska Senaatti-Kiinteistöjen vaatima kerrosneliömäärä oli niin suuri, nielaisevat umpikortteleiksi rakennettavat asunnot lähes kaiken tilan rinteestä. Kaavaesitys oli ensimmäisen kerran ltk:ssa aivan vuoden 2021 lopussa. Sen ljkn ehdotukseen tehtiin pieniä muutoksia ja nyt ltk käsittelee sitä uudelleen. Niin varmoja ollaan ehdotuksen läpimenosta, että yksikään ltk:n jäsen ei ole lupautunut tulemaan paikalle asiasta keskustelemaan, kun asukkaat järjestävät la 1.10.2022 vaahterametsään liittyvän lähiluontotilaisuuden.

Outoa tässä on ennen kaikkea se, että maanvaihtosopimuksessa lähtökohtana oli yliopiston tilantarve. Nyt Senaatti-Kiinteistöt on ryhtynyt asuntogrynderiksi. Outoa on myös se, että kaupunki, jolla on kaavoitusmonopoli, ei millään tavoin halua puolustaa maisemallisesti ja luonnonarvojensa puolesta merkittävää metsää, vaan hyväksyy sen, että mäkeä ympäröivä yhtenäinen vaahterametsä parturoidaan Kustaa Vaasan tien puolelta. Kaupungin teettämässä luontokartoituksessa arvometsä loppuu kummasti juuri siinä kohdassa, josta ehdotetun rakentamisen pitäisi alkaa, kun todellisuudessa metsä jatkuu samanlaisena koko rinteen alueelta. Samaan aikaan luontojärjestöt vaativat valtion metsien suojelemista – valtion metsä kaupungissa ei saa minkäänlaista suojaa, vaikka se olisi kuinka arvokas.

Ulla Agopov

Kumpula-seura ry, varapj